Duunarillakin on unelmia
Torstai 9.10.2008
 Siitä on jo 45 vuotta, kun kansalaisoikeustaistelija Martin Luther King lausui historiaan piirtyneet sanat:
”I have a dream” – minulla on unelma. Historia on osoittanut, ettei Kingin unelma ollut utopistinen.
Näytä lisää
 Siitä on jo 45 vuotta, kun kansalaisoikeustaistelija Martin Luther King lausui historiaan piirtyneet sanat:
”I have a dream” – minulla on unelma. Historia on osoittanut, ettei Kingin unelma ollut utopistinen.
Unelmista kun puhutaan, on jälleen kerran aivan pakko muistuttaa mieliin SDP:n vuoden 1903 puoluekokous Forssassa. Sielläkin asetettiin kauas tulevaisuuteen suuntautuvia tavoitteita, unelmia, jotka siihen aikaan tuntuivat saavuttamattomilta. Kyseisen kokouksen suunnittelua ja pitämistä vaikeutti samana vuonna annettu hallinnollinen asetus, jonka mukaan yleisen kansalaiskokouksen pitämiseen oli saatava viranomaisen suostumus. Kokous kuitenkin saatiin pidettyä ja se oli menestys, joka laadittuine puolueohjelmineen kantoi aina vuoden 1952 puoluekokoukseen saakka. Ehdottomasti tärkeimpänä Forssan kokouksen toteutuneena tavoitteena pidän sitä, että sata vuotta sitten Suomi antoi ensimmäisenä maana maailmassa kaikille kansalaisilleen tasavertaiset vaalioikeudet. Äänioikeuden saamisen mukana on ratkennut monien muidenkin vaatimusten toteutuminen. Tuntuu aika kummalliselta, että nyt sata vuotta myöhemmin suomalaiset varsin runsaslukuisena jättävät kovan työn kautta saavutetun äänioikeutensa käyttämättä. Kertooko tämä siitä, että ihmisillä ei enää olisi unelmia? Mielestäni ei. Oliskohan pikemminkin niin, että esimerkiksi käydessään kirjastossa tai lähettäessään lastaan koulutielle, ihmiset eivät aina edes tiedä käyttävänsä kunnallisia palveluita! Tänäkin päivänä meillä on unelmia! Kun SDP:n tuore puheenjohtaja Jutta Urpilainen tänä kesänä lanseerasi puolueelle Unelmista todeksi-kiertueen, heräsi ”kentällä ” vilkas keskustelu siitä, millaisia ovat unelmamme tänään. Saaduista palautteista on ilmennyt, että suomalaisten unelmat ovat pohjimmiltaan aivan tavallisia asioita – on unelmia toimivista terveyspalveluista, unelmia kohtuuhintaisesta ja turvallisesta asumisesta, unelmia siitä, että meillä olisi enemmän aikaa lapsillemme jne. Syksyn kunnallisvaaleissa näitä ”kentältä” kerättyjä unelmia kaupataan suomalaisille. Luulisi tämän seikan sopivan ajankuvaan, kuin nenä päähän. Myös ammatillisella työväenliikkeellä on unelmia. Kukaan ei varmaankaan ole välttynyt huomaamasta, miten pääomat globalisaation varjolla sanelevat erilaisten asioiden suuntaa. Kannattavia tehtaita lopetetaan jne. Tähän on saatava loppu ja keinoja kyllä löytyy, kunhan tahtoa ja unelmia riittää. SAK:n valtuusto käynnisti 100-vuotisjuhlakokouksessaan laajan tulevaisuushankkeen, jossa linjataan järjestön ja työelämän tulevaisuutta. SDP:n tavoin siis myös SAK:ssa on herätty ajattelemaan, että muutoksen suunta on tiedostettava ja tavoitteet on hahmotettava tähän päivään sopivaksi. On perusteltua kysyä, kestävätkö arvomme ja ihanteemme maailman muuttuessa? SAK:n tulevaisuushankkeen tarkoituksena onkin löytää yhteisiä linjauksia työelämän, ammatillisen edunvalvonnan ja järjestötoiminnan tulevaisuudesta. Yhteisiä näkemyksiä viilataan monissa eri yhteyksissä mutta lopulliset johtopäätökset mahdollisista uudistushankkeista tehdään vasta SAK:n edustajakokouksessa vuonna 2011. Hyväksi havaittuja asioita luonnollisesti sovelletaan jo aikaisemmin. Ammatillista työväenliikettä ja erityisesti SAK:ta on moitittu sekaantumisesta puoluepolitiikkaan, mutta pidän moitetta perusteettomana enkä näe siinä mitään ristiriitaa: onhan ammatillinen työväenliike syntynyt juuri poliittisesta työväenliikkeestä. Näin vaalien alla moni tulee kysyneeksi, miksi SAK asettuu näyttävästi vasemmistopuolueiden edustamien arvojen kannalle. Kun huomioi, että ammatillinen työväenliike on syntynyt poliittisesta työväenliikkeestä, tässä ei ole mitään kummallista tai paheksuttavaa. Toisin kuin toimihenkilöiden ja akateemisten keskusjärjestöillä SAK:lla on selkeästi samat, edustajakokouksessa vahvistetut perusarvot kuin poliittisella vasemmistollakin. Vasemmistopuolueiden perusviesti sosiaalisesti oikeudenmukaisesta Suomesta ja tasa-arvoisemmasta maailmasta sopii hyvin ammattiyhdistysliikkeen arvoihin. Vaikkakin hyvinvointi syntyy työstä ja sivistyksestä, julkiset kunnan tuottamat palvelut ovat palkansaajien näkökannasta edelleen se perusmalli, johon hyvinvointivaltio rakentuu. Näiden puolustaminen antaa vakuuttavan syyn käyttää ääntä syksyn kunnallisvaaleissa. Käytetään siis ääntä ja tehdään yhdessä Satakunnasta reilumpi paikka myös duunarille! Jari Mäki-Korte, raumalainen duunari
|
