Jari Mäki-Korte
Perkontie 5
26820 Rauma
050 4343 244
Tervetuloa Jari Mäki-Korten kotisivuille!
Toimivammat terveyskeskuksetLähes 80 % suomalaisista asuu alueella, jossa terveyskeskuslääkäriin pääsyä joutuu odottamaan yli kaksi viikkoa. Suurimpana haasteena on lääkäripula julkisessa terveydenhuollossa. Terveyserot ja niiden myötä elinajanodote kasvavat sosiaaliryhmien välillä. Terveyskeskukset on saatava paremmin toimiviksi, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö tiiviimmäksi ja raja-aita matalammaksi sekä sosiaalitoimen- ja terveystoimen yhteistoimintaa on edistettävä. Kunnissa tarvitaan erityispanostuksia julkisten terveysasemien kohentamiseen. Ylipitkät jonotusajat on saatava kuriin, työhyvinvointia parannettava ja kokeiltava innovatiivisia ratkaisuja henkilöstöpulan ratkaisemiseksi. Sosiaali- ja terveyssektori on kokonaisuus. Moni kunta on yhdistänyt sosiaali- ja terveydenhuollon samaan organisaatioon, mutta käytännön toiminnassa on kuitenkin vielä korkeita raja-aitoja. Yhtenä syynä tähän on henkilöstön erilainen koulutustausta sekä erot työ- ja ajattelutavoissa. Suomessa valmistuu lääkäreitä enemmän kuin koskaan. Lääkäritiheydessä Suomi on Pohjoismaiden kärkeä. Siitä huolimatta julkisessa perusterveydenhuollossa kärsitään lääkäripulasta. Työssäkäyvät käyttävät työterveyspalveluita ja hyvin toimeentulevat ottavat yhä enemmän yksityisiä vakuutuksia itselleen ja perheelleen. Julkiseen perusterveydenhuoltoon turvautuvat lähinnä työttömät, eläkeläiset ja köyhät lapsiperheet. Tarvitsemme vahvempia terveyskeskuksia, jotka pystyvät tarjoamaan monipuolisia palveluja. Vahvassa yksikössä on mahdollisuus oman työn kehittämiseen, sijaisjärjestelyihin, koulutukseen ja riittävään tukeen kollegoilta. Tämä vaikuttaa henkilöstön hyvinvointiin ja palveluiden laatuun. Toimivan terveyskeskuksen henkilöstörakenne antaa mahdollisuuden elämäntilanteen mukaan joustaviin työaikaratkaisuihin heikentämättä palvelukykyä. Terveyskeskusten kehittäminen vaatii lääkärien määrän lisäämistä ja palkkauskriteerien yhtenäistämistä koko maassa. Erikoissairaanhoidon osaamista tulee tuoda enemmän terveyskeskuksiin esimerkiksi erityistason konsultaatiota lisäämällä sekä siirtämällä joitakin perustason erikoissairaanhoidon tehtäviä osaksi perusterveydenhuoltoa. Harvaanasutuilla alueilla palveluiden turvaamiseksi otetaan käyttöön uusia palveluinnovaatioita, kuten etäkonsultaatiomahdollisuudet tietotekniikkaa hyödyntäen ja kiertävät terveysbussit. Terveyskioskit mahdollistavat palveluiden tarjonnan siellä, missä ihmiset liikkuvat, kuten kauppakeskuksissa. Kuntien tulisi talousarviosuunnittelussaan ohjata selkeästi varoja uudenlaisen toimivamman terveyskeskuksen kehittämiseen Potilaan ehdoilla ja hyvällä johtamisella Potilaan valinnanvapautta tulee parantaa paitsi hoitopaikan myös hoitohenkilöstön suhteen. Tietoa omasta terveydestä, sen edistämisestä ja omahoidosta tulee lisätä sekä edistää myönteisiä käytäntöjä, esimerkiksi liikuntaneuvonnalla ja antamalla liikkumislähetteitä. Sähköisten potilaspalveluiden käyttöä terveys- ja sosiaalipalveluissa on edistettävä. Lääkäreiden ja hoitajien työtehtäviä ja työnjakoa tulee arvioida sekä lisätä yhteistyötä muodostamalla lääkäri-hoitajatyöpareja, joista on jo saatu hyviä kokemuksia. Tavoitteena on myös vähentää byrokratiaa. Henkilöstön vaikutusmahdollisuuksia työhönsä tulee lisätä työ- ja työaikajärjestelyin, ja sijaisten palkkaamista joustavoittaa. Nuorille lääkäreille on taattava vanhempien kollegoiden tuki sekä konsultaatio- ja jatkokoulutusmahdollisuudet yhteistyössä erikoissairaanhoidon kanssa. Henkilöstöpulaa maahanmuuttajavaltaisilla asuinalueilla korjataan lisäämällä terveydenhuollon koulutuksessa tietoa monikulttuurisuudesta ja tehostamalla moniammatillista yhteistyötä. Omaan työhönsä pitää pystyä vaikuttamaan. Lääkäreiden työajasta menee arvion mukaan 200 työvuotta turhien todistusten kirjoittamiseen ja 600 työvuotta toimimattomiin tietojärjestelmiin. Tämä on pois potilastyöstä. Tietojärjestelmät on saatava toimiviksi ja valtakunnallisesti yhteensopiviksi. Palkkauksen on oltava kannustavaa ja työn vaihtelevaa. Uudet työaikamallit, mm. kuukausipalkan ja suoritepalkan yhdistäminen, tuovat joustoa henkilöstön voidessa säädellä omaa työaikaansa. Terveyskeskus tarvitsee johtajakseen hyvän johtamiskoulutuksen saaneen ja riittävän asiaosaamisen hallitsevan henkilön. Myös terveystaloustieteellistä osaamista tulisi olla jokaisessa terveyskeskuksessa. Lääkärit tulee velvoittaa työskentelemään tietty aika valmistumisensa jälkeen terveyskeskuksessa. Nykyisen hallituksen toimesta maassamme on käynnistetty sosiaali- ja terveydenhuoltouudistus osana kuntarakenneuudistusta, jonka tavoitteena on löytää toimiva terveydenhuollon työnjako sekä luoda riittävän vahvat julkiset sosiaali- ja terveyspalvelut. SDP haluaa:
|