Arjen turvallisuutta

Suomalaiset kokevat elämänsä pääsääntöisesti onnelliseksi. Kuitenkin arjessa koettu turvallisuuden tunne on viime vuosina vähentynyt. Siihen vaikuttavia tekijöitä ovat rikollisuuden ja uhkauksien määrä, mutta myös tavallisen ilkivallan näkeminen, elinympäristön vaaratekijät, oma taloudellinen tilanne ja sosiaaliset suhteet. Ne, jotka tapaavat usein ystäviään ja sukulaisiaan, ovat vähemmän huolestuneita turvallisuudestaan. Elinympäristön siisteys, valaistus, poliisien saatavilla olo ja hätäavun saaminen vaikuttavat asukkaan kokemuksiin.

Lapset kokevat turvallisuuden uhkaksi mm. perheväkivallan, vaaralliseen liikenteen ja kauppakeskusten ja baarien turvattomat lähialueet. Poliisin läsnäolo lisää turvallisuuden tunnetta, mutta kontrollin lisääminen ei ole kansalaisten mielestä ainut vaihtoehto. Poliisin 2009 tekemässä kyselyssä suosituimmiksi turvallisuutta lisääviksi keinoiksi nimettiinkin nuorisotoiminnan ja harrastusmahdollisuuksien lisääminen, kodin ja koulun tiiviimpi yhteistyö, liikenneturvallisuuden parantamista sekä joukkoliikenneasemien turvallisuuden parantaminen sekä kameravalvonta.

Törkeän väkivaltarikollisuuden määrä on Suomessa muita länsimaita korkeampi. Alkoholilla on suuri vaikutus, sillä valtaosa henkirikoksista ja pahoinpitelyistä on tehty päihtyneinä. Myös sosiaalisen kiinnittymisen väheneminen vaikuttaa väkivaltakäytökseen. Kun väestöä muuttaa uuteen elinympäristöön ja asukkaat eivät tunne niin hyvin toisiaan, lisääntyy välinpitämättömyys kanssaihmisiä kohtaan. Siksi tarvitaan tietoista yhteisöllisyyden rakentamista ja välittämisen kulttuurin lisäämistä.

Rasismi on myös yksi turvallisuusuhkia aiheuttava ilmiö. On huolestuttavaa, että maahanmuuttajien ja vähemmistöjen julkinen leimaaminen ja uhkaaminen on yleistynyt. Kaduilla ja toreilla tapahtuva syrjivä puhe on tavallisten suomalaisten keskuudessa tullut yhä sallitummaksi. Toisaalta rasismin vastainen solidaarisuuspuhe on noussut vastareaktiona esille.

Rasismi kumpuaa oman elinympäristön ratkaisemattomista ongelmista ja vääryyden kokemuksista. Syyllisyys siirretään helposti vielä heikompien hartioille. Tämä on inhimillistä, mutta ei hyväksyttävää. Syyllistämisen ja konfliktien sijaan on puhuttava ongelmista rehellisesti ja avoimesti. Pyydettävä apua omaan elämäntilanteeseen ja yhteiskunnan on tuettava heitä paremmin. Lisäksi jokaisen suomalaisen on syytä pohtia omaa asennettaan; Onko oikein ratkaista asioita aggressiolla ja vihapuheella?

Katukerjääminen on ilmiönä tullut Suomen kaduille ja jakaa mielipiteitä. Yhtäältä siihen suhtaudutaan humanistisesta näkökulmasta ja vaaditaan kerjäläisten auttamista. Toisaalta kerjäämiseen liittyy häiriöitä ja rikollisuutta, minkä vuoksi esitetään vaatimuksia kerjäämisen kieltämiseksi. Rajanveto ei ole helppoa.

Kerjäämisongelmaan on löydettävä kestäviä ratkaisuja. Avaintekijöitä ovat Euroopan tason toimet lähtömaiden olosuhteiden parantamiseksi, mutta myös tiukka puuttuminen rikollisuuden tuomiin lieveilmiöihin tulomaissa. Sosiaalisten olosuhteiden parantaminen ja koulutus ovat avaintekijöitä, mutta ongelmallisia toteuttaa. Siksi tarvitaan vähemmistökulttuureiden kanssa vuorovaikutuksessa olevia hankkeita ja projekteja erityisesti lasten ja nuorten elämänolosuhteiden edistämiseksi.

Suomessa poliisi on joutunut puuttumaan häiritsevään kerjäämiseen. Kunnallisella tasolla on oltava mahdollisuus huolehtia, että kerjääminen ei aiheuta turvallisuusongelmia, järjestyshäiriöitä tai häiritse yksityisten elinkeinonharjoittajien liiketoimintaa. Organisoituun rikolliseen kerjäämiseen on puututtava.

Kunnissa tulisi ottaa turvallisuuteen vaikuttavat tekijät huomioon osana asuinalueiden, työpaikkojen sijainnin ja palvelujen suunnittelua. Paitsi väkivallan ja alkoholin käytön vähentämiseen tähtääviä toimia, tarvitaan kunnissa uuden väestön integroimisen suunnittelua, yhteisöllisyyttä lisääviä hankkeita ja syrjäytymisen vastaista työtä. Kunnissa olisi hyvä luoda yhdessä asukkaiden kanssa turvallisuusprojekteja, jotka kattavasti huomioisivat eri hallinnon sektoreiden toiminnat. Samassa yhteydessä on mahdollista käydä myös keskustelua arvoista ja kanssaihmisiä kunnioittavasta asenteesta.

SDP haluaa:

• Yhteisöllisyyden vahvistamista
• Asuinalueiden viihtyisyyteen ja siisteyteen panostamista
• Turvallisuusprojekteja kuntiin