Kuntatalous

Kuntatalouden osuus kansantaloudesta on noin viidennes. Tämä osuus ei juurikaan ole muuttunut viimeisten 20 vuoden aikana ja kunnat ovatkin kyenneet verrattain hyvin sopeutumaan yhteiskuntamme talouden muutoksiin. Kuntien talouden ja muun muassa kuntien tuloveroprosenttien eriytyminen on kuitenkin jatkunut. Kun kunnat ovat hyvin merkittävä alueellisia toimijoita, tärkeätä on, että kuntien rahoitusjärjestelmä tukee oman kunnan ja alueen talouden kasvua ja työllisyyttä.

Maailman ja erityisesti Euroopan epävarma taloustilanne aiheuttaa kovia haasteita Suomen julkiselle taloudelle. Hallitusohjelmassa on sovittu siitä, että hallituskauden aikana valtion velkaantumiskehitys käännetään alenevalle uralle ja julkisen talouden alijäämä pidetään aisoissa. Tällä pyritään varmistamaan vastuullinen taloudenhoito sekä niin valtion kuin myös kuntasektoria edustavien Kuntarahoituksen ja Kuntien Takauskeskuksen paras mahdollinen luottoluokitus.

Taloustilanne kunnissa on haastava ja suuriin menolisäyksiin ei ole mahdollisuuksia. Tässä tilanteessa on kuitenkin erityisen tärkeätä huolehtia oikeudenmukaisuuden toteutumisesta ja välttämättömien palvelujen kehittämisestä. On myös välttämätöntä saada maan talous kasvu-uralle ja työllisyystilannetta korjaantumaan. Se on edellytys myös kuntatalouden vakaalle kehittymiselle jatkossa.

Kunnalla onkin peruspalvelujen järjestämisen lisäksi vastuu oman kuntansa ja alueen elinvoimasta. Elinvoimainen ja taloudellisesti riittävän vahva kunta kykenee rahoittamaan kunnallisen palvelutuotantonsa pääosin omilla verotuloillaan. Kuntien vahva veropohja kannustaa myös aktiiviseen ja työllisyyttä edistävään elinkeinopolitiikkaan ja alueen kokonaisedun huomioonottamiseen. Kuntien osin epäterve kilpailu yrityksistä ja veronmaksajista väistyy kokonaisedun tieltä.

Kun kunnat ovat hyvin merkittävä alueellisia toimijoita, tärkeätä on, että myös kuntien rahoitusjärjestelmä tukee oman kunnan ja alueen talouden kasvua ja työllisyyttä.

Kuntien väliset olosuhde- ja tulopohjaerot ovat suuret ja erityisen haasteelliset monilla harvaan asutuilla alueilla. Pienissä kunnissa väestön ikääntyminen on huomattavan suuri taloudellinen haaste. Tämä on omiaan aiheuttamaan alueiden välistä epätasa-arvoistumista.

Samankaltaisia ongelmia on myös suurissa kunnissa ja kaupunkiseuduilla. Suurimmissa kaupungeissa sosiaaliset erot ja maahanmuuttajien iso määrä vaikuttavat vahvasti palvelutarpeisiin ja kustannuksiin. Ongelmiin tulee puuttua ajoissa ja nämä tekijät tulee valtionosuusjärjestelmää uudistettaessa ottaa huomioon.

Haasteisiin vastaaminen edellyttää myös kuntien veropohjan laajentamista; esimerkiksi pääomatulojen verojen kohdentuminen valtion ja kuntien kesken on syytä selvittää, jotta myös merkittäviä pääomatuloja saavat osallistuvat kunnallisten peruspalvelujen rahoittamiseen. Myös valtion ja kuntien tehtäväjako ja rahoitussuhteet on käytävä kuntauudistuksen yhteydessä lävitse. Kunnilla on mm. suuret vastuut liikenne - ja ympäristötoiminnoista. Yhdyskuntatekniikan ja ympäristön vastuut, velvoitteet ja tulojen kohdentuminen tulee selvittää.

SDP haluaa:

• entistä vahvempia peruskuntia, jotka kykenevät selviytymään velvoitteistaan pääosin omilla verotuloillaan
• rakentaa oikeudenmukaisen verontasaus- ja valtionosuusjärjestelmän
• turvata tasa-arvoisten palvelujen saatavuuden koko maassa kohtuullisella kunnallisveroasteella
• vahvistaa kuntien veropohjaa