Lähidemokratiaa vahvistettava

Suomalainen kuntademokratia pohjautuu edustuksellisen kansanvallan periaatteelle. Kuntalaiset äänestävät vaaleissa paikallispäättäjät, jotka vastaavat politiikasta kunnassa nelivuotiskauden. Sosialidemokraattien mielestä tämä edustuksellisen demokratian periaate tulee säilyttää ja laajentaa edustuksellisuuden pohjaa nykyisestään.

Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen yhteydessä kasvaa tarve vahvistaa paikallisdemokratiaa ja kehittää samalla myös uusia osallisuuden muotoja. Valtuustojen vastuulla on yhä enemmän asioita ja toisaalta valtuutettujen määrä vähenee kaiken aikaa kuntien yhdistyessä. Demokratiavaje uhkaa lisääntyä. Siksi uudistuksen yhteydessä on huolehdittava alueellisen edustavuuden turvaamisesta valtuustossa, lähivaikuttamisen vahvistamisesta ja kuntalainsäädännön uudistamisesta sen edellyttämällä tavalla. Huoli demokraattisen päätöksenteon karkaamisesta yhä kauemmas asukkaista kasvaa myös kuntien siirtäessä yhä enemmän toimintojaan erilaisiin yhtiöihin ja liikelaitoksiin. On välttämätöntä sovittaa yhteen yhtiölainsäädännön ja demokratian sekä avoimen päätöksenteon vaatimukset myös näissä tapauksissa.

Edellisessä merkittävässä kuntia koskevassa uudistusaallossa 1980-ja 1990-luvulla purettiin kuntien säätely sekä luotiin vahva valinnanvapauteen perustuva taloudellinen ja toiminnallinen malli. Kunnat ryhtyivät purkamaan luottamushenkilöhallintoa, vähentämään lautakuntia ja muita toimielimiä. Tämä yhdessä monien muiden yhteiskunnassa tapahtuneiden muutosten kanssa on johtanut kunnissa asioiden määrän kasaantumiseen harvoihin luottamushenkilöelimiin ja yhä vähäisemmälle määrälle päättäjiä. Kunnissa tapahtuvien yhdistymisten ja ikärakennemuutosten myötä keskittyminen lisääntyy entisestään, jos tilanteeseen ei reagoida uudistusten yhteydessä.

Aluealtaan tai väestöltään laajoissa kunnissa lautakuntia voivat täydentää esimerkiksi aluelautakunnat tai aluetoimikunnat. Asukkaille pitää luoda parempia foorumeita vaikuttaa asioihin myös suoraan. Lähidemokratiassa tulee kunnioittaa ihmistä yksilönä, mutta varmistaa samalla hyvin toimiva kuntahallinto ja luottamus yhteisen edun ajamiseen.

Asukaslähtöisten menetelmien yhä laajempi käyttöönotto on välttämätöntä. Käyttäjädemokratiaan kuuluu yhdessä tekemisen periaate, jossa käyttäjiltä kysytään miten palveluita tulee järjestää ja asioita hoitaa. Sosiaalinen media, joukkoistaminen ja erilaiset palautejärjestelmät antavat yhä paremman mahdollisuuden näiden menetelmien luomiseen. Ne korostavat valmistelun avoimuutta, joka on julkisen vallan toiminnan yksi keskeinen periaate.

Poliittisen luottamuksen kannalta on myös tärkeää, että kuntalainen voi vaikuttaa asioiden valmisteluun varhaisessa vaiheessa. Monet ristiriitatilanteet ovat vältettävissä, mikäli kuntalaiset kokevat olevansa osallisia valmistelussa ja päätöksenteon kannalta olennaisen tiedon ollessa kaikkien käytettävissä. Siksi päätöksenteon vaiheita on voitava seurata läpinäkyvällä tavalla. Esimerkiksi kuntakohtaisen hankerekisterin luominen valtionhallinnon tapaan, josta asukas voi seurata asioiden etenemistä ja valmisteluvaiheita myös jälkikäteen, voi olla tarpeen.

Kunnissa on hyödynnettävä käyttäjien ja asiakkaiden kokemuksia osana päätöksentekoa ja toimintojen kehittämistä. Hyviä esimerkkejä ovat lasten- ja nuorten valtuustot, vanhus- ja vammaisneuvostot, erilaiset hankekohtaiset raadit ja aluetoimikunnat. Niillä tulisi olla todellista vaikutusvaltaa asioihin. Yhdessä toimijoiden kanssa tulisi arvioida miten ne kokevat roolinsa osana päätöksentekoa. Myös kuntalaisten aloitteille on luotava toimivat kanavat.

Asukkaiden mahdollisuutta ottaa kantaa oman alueensa kehittämiseen voitaisiin myös edistää valmistelemalla hankkeille ja kaavoitukselle vaihtoehtoisia esityksiä, joihin asukkaat voivat ottaa äänestämällä kantaa. Vaikka päätöksenteko jää yhä lautakunnalle ja valtuustolle, tämä malli mahdollistaisi avoimen kannan ottamisen jo valmisteluvaiheessa ja antaisi päättäjille paremmin tietoa asukkaiden näkemyksistä. Tiedon saannin kannalta kuntien internet-sivut tulisi rakentaa asukaslähtöisesti ja asuinaluekohtaisten portaalien kautta. Näin asukas löytää perhettään ja elinpiiriään koskettavat asiat helposti sen sijaan, että joutuu kahlaamaan läpi hallintokuntien omia sivuja.

SDP haluaa edistää suvaitsevaisuutta ja tasa-arvoa kunnissa. Sukupuolten välinen tasa-arvo sekä vähemmistöryhmien edustavuus on otettava kaikessa edustuksellisessa demokratiassa huomioon. Laki määrittelee nimettävien lautakuntien ja toimikuntien sukupuolisen jakauman. Lisäksi kansalaiset voivat itse vaikuttaa äänellään siihen, että valtuustoihin valitaan tasapuolisesti naisia ja miehiä sekä myös erilaisista taustoista, kulttuureista tai vähemmistöistä tulevia henkilöitä.

SDP haluaa:

• luoda demokratiaa ja asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia vahvistavia päätöksentekorakenteita
• kehittää valtuustojen asemaa keskeisimpänä kunnallisdemokratian toimijana
• kokeilla uusia osallistavan demokratian muotoja lähivaikuttamisessa ja lisätä valmistelun avoimuutta käyttäjädemokratiaa edistävien toimintamallien avulla