Nuoret mukaan

Nuorisotyö on osa kuntien perustehtäviä, jonka tulee elää ajassa mukana. Asumismuotojen muutos, uuden teknologian yleistyminen kaikessa toiminnassa ja perinteisten perhemallien murtuminen haastavat nuorisotoiminnan jatkuvasti uudistumaan. Avoin yhteiskunta myös edellyttää käyttäjälähtöistä toimintamallia, jossa lasten ja nuorten kuuleminen ja osallisuus huomioidaan suunnittelussa, päätöksenteossa ja toimeenpanossa. Ne ovat demokratiakasvatusta vastuulliseen kansalaisuuteen.

Nuorisotyö paikallistasolla sisältää kunnallisen nuorisotoiminnan, nuorten osallisuuden edistämisen, toimitilojen järjestämisen sekä nuorten erilaisten vapaa-ajan ja järjestötoiminnan vapaaehtoistoiminnan tukemisen. Opetus- ja kulttuuriministeriön mukaan "Kunnissa on yli tuhat nuorisotilaa ja noin 240 nuorten työpajaa. Nuorten osallisuusryhmiä, esim. nuorisovaltuustoja, on kunnissa noin 170. Kunnat käyttävät nuorisotyöhön vuosittain noin 150 miljoonaa euroa."

Kuntien nuorisotoiminta vaihtelee laadultaan ja laajuudeltaan merkittävästi. Pienemmät kunnat kohdentavat voimavarat muutamiin palvelukokonaisuuksiin, kun isommissa voi olla hyvin erilaisia toimintamalleja ja palveluita tarjolla. Osaltaan tähän vaikuttaa ympäristön haasteellisuus, mutta myös kunnan talous ja nuorison kanssa toimivien ammattilaisten kehittämishalu.

Kunnissa tulee tarkastella nuorisotoimen kehittämistä ennakkoluulottomasti ja erityisesti palvelunkäyttäjiä kuullen. Lasten ja nuorten tarpeet lähtevät heidän arkisesta elinympäristöstään ja voivat olla hyvinkin toisenlaisia kuin perinteisen nuorisotyön mallit. Lapset ja nuoret kokevat useimmiten tarvitsevansa pelkkiä kuuntelijoita, turvallisia aikuisia ympärilleen. Tällöin nuorisotyön jalkauttaminen kouluille ja kaduille nuorison kohtaamispaikoille on hyödyllistä. Pitkäjänteinen, laadukas nuorisotyö antaa nuorille turvallisuutta ja eväitä vapaa-ajan viettoon. Nuoret tarvitsevat myös nuorisotalon tai muun nuorten oma kokoontumispaikka omalla asuinalueella.

Yhteistyö järjestötoimijoiden kanssa sekä vastuun anto nuorille itselleen hankkeiden toteuttamisessa tuo tunteen osallisuudesta ja vähentää ilkivaltaa. Nuoria tulisi työllistää ja käyttää kesätyöntekijöinä hankkeissa, jotka ovat heidän omaa elämäänsä lähellä. Esimerkiksi skeittipuiston rakentamiseen osallistuneet nuoret huolehtivat myöhemminkin ympäristöstä, kun tietävät sen oman kätensä työllä syntyneeksi.

Sosiaalinen media on nykypäivän olohuone, jonne myös nuorisotyön tulee jalkautua. Sähköisen välineen kautta nuoren on helpompi lähestyä ongelmineen nuorisotyönohjaajaa ja saada niin ennaltaehkäisevää tukea kuin apua akuutissa kriisissä. Lasten ja nuorten neuvova puhelin on perinteisesti myös hoitanut tätä tehtävää.

Tasa-arvo- ja suvaitsevaisuustyö kuuluu koko kunnan vastuulle, mutta erityisesti nuoriso- , kulttuuri-, liikunta- ja koulutoimen tehtävänä on edistää monikulttuurisia arvoja. Kunnioitus kanssaihmisiä ja erilaisuutta kohtaan kasvaa arkielämän tilanteissa. Kunnissa tulisi aktiivisesti tukea positiivisia kulttuurista kohtaamista ja lisätä tietämystä niistä. Samalla on annettava mahdollisuus myös kipeiden asioiden rakentavalle käsittelylle. Laittomuutta tai väärinkäytöksiä ei tarvitse sietää minkään ryhmän osalta, toisaalta kansallisuuksia tai vähemmistöjä ei saa leimata väärinkäytöksiin syyllistyvien yksilöiden vuoksi.

SDP haluaa:

• lisätä lasten ja nuorten aitoa osallistumista kunnalliseen päätöksentekoon ja hankkeiden toteuttamiseen
• jalkauttaa nuorisotyötä kouluille ja nuorten elinpiiriin internet mukaan lukien
• edistää monikulttuurisen Suomen rakentumista ja erilaisuutta kunnioittavien arvojen vahvistamista