Hyvä ja terveellinen elinympäristö

Kuntalaisen äänen on kuuluttava ympäristöasioissa. Ihmiset haluavat pitää huolta lähiympäristöstään ja juurtua siihen. Kuntakoon suurentuessa on kehitettävä erilaisia lähidemokratiamalleja joilla kuntalaiset saadaan mukaan jo politiikan suunnitteluvaiheeseen.

Ilmaston lämpeneminen on koko maapalloa koskettava kysymys. Suomi on mukana kansainvälisissä sopimuksissa, joiden tavoitteiden toteuttaminen vaatii myös kuntien ja kuntalaisten vahvaa osallistumista. SDP:n kuntapolitiikka lähtee kestävän kehityksen periaatteen toteuttamisesta kaikessa päätöksenteossa. Ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta tärkeimpiä asioita ovat kaavoitus, energia, jätehuolto, julkiset hankinnat ja liikenneratkaisut. Sosialidemokraatit sitoutuvat siihen, että kuntiin, joissa ei vielä ole ilmastostrategiaa sellainen laaditaan ja kunnissa joissa strategia on, se päivitetään.

Strategian tulisi noudattaa vähintään samaa päästövähennysten tasoa kuin mihin Suomi on kansainvälisissä ilmasto sopimuksissa sitoutunut. Strategiassa on sitouduttava energian säästöön ja uusiutuvien energialähteiden hyödyntämiseen. Kunnissa on myös kaikin tavoin edistettävä energiatehokkaita ja vähäpäästöisiä asumis- ja liikenneratkaisuja. Julkisissa hankinnoissa ympäristö- ja ilmastotavoitteet on oltava keskeinen hankintakriteeri.

Noin 30 prosenttia kaikista hiilidioksidipäästöistä syntyy rakennetussa ympäristössä. Päästöjen vähentäminen on helpointa ja edullisinta rakennusten energiatehokkuutta lisäämällä. Peruskorjausvaiheeseen on tulossa 70-80 lukujen massiivinen asuntokanta, jonka energiatehokasta korjausta on syytä tukea. Uudisrakentamisessa tavoite on asetettava 0- energiatasoon ja jopa plus- energiatasoon.

Kuntien ilmastotyötä on tukemassa useita valtakunnallisia hankkeita. Näitä ovat mm. hiilineutraalit kunnat (Hinku-hanke) ja sen osana luotu reaaliaikainen päästömittari. Suomen ympäristökeskuksen hiililaskuri (Kuhilas), alueellinen kasvihuonepäästöjen arviointimalli (Kasvener) sekä kaupunkien ja kuntien aluetasoiset ekolaskurit.

Kuntien energiapolitiikan valintojen tulee olla kestäviä. Uusiutuviin energialähteisiin perustuva energiantuotanto synnyttää kestäviä työpaikkoja, hyödyntää paikallisia luonnonvaroja, vähentää riippuvuutta tuontiraaka-aineista ja pienentää energiatuotannon häiriötekijöitä. Monet kunnat suunnittelevat jätteenpolttolaitoksia. Niiden ympäristövaikutukset on arvioitava huolellisesti ja kapasiteetti on arvioitava realistisesti. Jos jätteenpolttolaitoksia rakennetaan liikaa tietylle alueelle, jätteiden määrän vähentämistä, joka on tärkein jätepolitiikan tavoite, ei voida saavuttaa. Kuntalaisten mahdollisuudet vaikuttaa energiapolitiikkaan ovat parhaimmat silloin kun energialaitokset ovat kunnallisessa omistuksessa.

Suomi on tuhansien järvien maa. Järviluonto on tärkeä virkistäytymisen lähde suomalaisille. Kuntien päätöksillä on iso merkitys vesistöjen ravinnekuormituksen vähentämiseen. Yli puolet kaikista vesiä rehevöittävistä päästöistä tulee maataloudesta. Myös hulevedellä on merkitystä järviemme kuormituksessa. Suuri määrä ravinteita voi päästä hulevesien kautta rankkasateiden aikana järviluontoon, jos puhdistamot eivät vedä. Päästöjen vähentäminen edellyttää konkreettisia toimia. Maataloudelta on edellytettävä ympäristöluvan mukaista toimintaa ja riittäviä suojavyöhykkeitä sekä valvottava niiden toteuttamista. Hulevesien kuormittavuutta voidaan vähentää rakentamalla pieniä hulevesien käsittelyaltaita tai kosteikkoja, tällä tavoin myös tuetaan luonnon monimuotoisuutta kaupunkiympäristössä. Tärkeää on huolehtia myös vesialueiden kunnostamisesta ja ranta-alueiden rakentamista koskevien määräysten noudattamisesta. Luonnonmukaisten kulttuuri- ja luonnonympäristöjen määrä vähenee huolestuttavasti. Tähän on puuttuva kuntien omin suojelutoimin. Myös liikenteen aiheuttamiin melu- ja pohjavesiongelmiin on löydettävä kestävä ratkaisu.

Kuntalaisten monipuolista luonnossa liikkumista on tuettava ylläpitämällä sekä luonnontilaisia metsiä että hoidettuja metsiä ja puistoja sekä lähiliikuntapaikkoja. Kaikilla on oltava oikeus retkeilyyn ja luonnossa liikkumiseen. Kunnat voivat omin toimin varmistaa jokamiehen oikeuksien toteutumisen pitämällä huolta, että kaikille avoimia rantoja ja retkeilypaikkoja on riittävästi kunnan alueella.

Kunnat ovat ihmisiä varten. Liikkuminen kävellen tai pyörällä on tehtävä houkuttelevaksi ja turvalliseksi rakentamalla toimivat kevyen liikenteen reitit.

Kunnat vastaavat myös ympäristöterveydenhuollosta ja eläinterveydestä. Eläinsuojelurikosten ja rikkomusten ennaltaehkäisy ja eläinlääkinnän saatavuuden turvaaminen edellyttää lisävoimavaroja. Valvontaeläinlääkärien määrälliseen lisäämiseen on akuutti tarve.

Suomessa on tuore kaivoslaki, jonka puitteissa ollaan hakemassa merkittävästi uusia kaivoslupia. Kaivokset paitsi tuovat työtä ja investointeja ne myös aiheuttavat huomattavia ympäristöhaittoja ja pysyvän muutoksen maisemaan.

Kunnissa on varmistettava, että paikallisten asukkaiden näkemys huomioidaan kaivoksia perustettaessa ja että kaivosten ympäristöhaitat minimoidaan. Saastuttaja maksaa periaatteen on toteuduttava myös kaivosteollisuuden osalta. Teollisuuden on toimittava lakien ja ympäristömääräysten mukaan ja rikkeisiin on puututtava välittömästi.

SDP haluaa:

• ihmiset osallistumaan lähiympäristön kehittämiseen
• olla edelläkävijä kunnallisessa ilmastotyössä
• kehittää energiatehokasta asuin- ja kaupunkiympäristöä
• vähentää vesien ravinnekuormitusta
• vahvistaa ihmisten luontosuhdetta myös kaupungeissa
• tehostaa eläinsuojelua
• saastuttaja maksaa -periaatteen myös kaivannaisteollisuuteen