Jari Mäki-Korte
Perkontie 5
26820 Rauma
050 4343 244
Tervetuloa Jari Mäki-Korten kotisivuille!
Liikkumisen iloa jokaiselle
Useimmat suomalaiset hyödyntävät asuinympäristönsä liikuntamahdollisuuksia ja kokevat ne tärkeiksi. Liikuntapalveluiden saatavuuden turvaaminen ja lähiliikuntapaikkojen ylläpito kuuluvat kunnan vastuulle. Ne vaikuttavat asukkaan elämänlaatuun ja tuovat iloa elämään. Perusasiat ovat jo nyt monessa kunnassa hyvin järjestetty. Kunnat käyttävät menoistaan noin puolitoista prosenttia liikuntatoimintaan. Liikunnan nykyistä tehokkaampi hyödyntäminen hyvinvointipolitiikan välineenä säästää voimavaroja ja antaa mahdollisuuksia uusiin liikuntainvestointeihin. Suurin kehittämistarve liikuntatoiminnassa on väestön terveyden kannalta olennaisen päivittäisen liikunnan lisääminen ja elintapojen parantaminen. Liikunnan määrän väheneminen näkyy lasten ja nuorten peruskunnon heikkenemisenä sekä aikuisten ja ikäihmisten työ- ja toimintakyvyssä. Ikääntyvien määrän voimakkaasti lisääntyessä panostus ikäihmisten liikuntaan on välttämätöntä. Lasten ja nuorten osalta tavoitteeksi tulisi ottaa tunti lisää liikuntaa jokaisen koululaisen päivään. Tavoitetta voidaan edistää monin eri keinoin, mutta lähiliikkumismahdollisuudet ovat yleensä kaikkein tärkeimpiä. Niihin kuuluvat mm. koulujen pihat ja välituntiliikuntamahdollisuuksien edistäminen. Hankkeiden ei tarvitse olla suuria ja kalliita. Useimmiten lapset ja nuoret haluavat panostusta pieniin asioihin, kuten puiston toimintavälineisiin, skeittiramppeihin ja rahaa koulujen pihojen liikuntatarvikkeisiin. Koulujen liikuntakerhotoiminta sekä liikunnallisen aamu- ja iltapäivätoiminnan tukeminen, pidennetyt välitunnit ja integroidut oppiainetunnit (maastotyöskentely) edistävät tavoitetta. Lisäksi tarvitaan lasten ja nuorten itsenäiseen vapaa-ajan liikkumiseen rohkaisua paikalliskampanjoiden avulla. Maksuttomat salivuorot alle 18-vuotiaille sekä maltillinen taksapolitiikka edistävät myös lasten ja nuorten liikuntaa. Myös aikuisliikunnan osalta lähialueen liikuntapaikat ovat tärkeimpiä. Tutkimusten mukaan aikuiset käyttävät julkisista liikuntapaikoista eniten kevyen liikenteen väyliä, latuja ja kuntoratoja. Omaehtoiseen liikuntaan verrattuna työpaikkaliikunta on marginaalisessa roolissa. Kunta voi edistää parhaiten liikunnan positiivisia kerrannaisvaikutuksia pitämällä hyvää huolta kevyenliikenteenväylistä. Lisäksi liikuntapaikkojen tulisi olla mahdollisimman avoimesti kaikkien kansalaisten käytettävissä. Liian usein asuinalueen urheilupaikat ovat lukittuja. Jokaiselle koululaiselle tulee myös taata riittävä uimaopetus. Väestöryhmien välisten erojen kasvu on huolestuttava ja kehitykseen tulee puuttua kuntatason liikuntapoliittisilla ratkaisuilla. Kaikista toimista huolimatta terveyserot ovat lisääntyneet ja alkoholinkäyttö kasvanut. Miehet elävät naisia kuusi vuotta lyhyemmän elämän ja 35-vuotias duunarimies kuusi vuotta koulutettua miestä lyhyempään. Lasten ja nuorten perheolot ennustavat heidän elämänpolun valintojaan. Sosiaalinen asema ja varallisuus vaikuttavat yhä vahvemmin ravintoon, omasta terveydestä huolehtimiseen ja mahdollisuuksiin harrastaa liikuntaa. Väestöryhmien välistä eriarvoisuutta voidaan kunnallisen liikuntatoiminnan avulla vähentää. Liikuntahankkeita tulisi suunnata tulevan valtuustokauden aikana syrjäytymisvaarassa olevien, erityisesti lähiöiden, liikuntatoiminnan edistämiseen tavoitteena matala kynnys ja yleisseuratoiminnan yhä vahvempi tukeminen. Erityisen tärkeää tämä on sen vuoksi, että kaikki harrastajat eivät tahdo sitoutua vain yhden liikuntalajin harjoitteluun ja kaikilla perheillä ei ole varaa korkeisiin laji- ja lisenssimaksuihin. Siksi on tärkeää käynnistää lapsille, nuorille, työttömille ja ikäihmisille suunnattuja maksuttomia avoimia yleisövuoroja liikunnan parissa. Ikäihmisten arjessa liikunnalla on valtava merkitys toimintakyvyn ylläpitäjänä. Monipuolinen arkiliikunta ja elämänrytmiin säännöllisesti kuuluva voimien ja tasapainon harjoittelu edistävät terveyttä. Tähän tulee luoda mahdollisuuksia. Hyvää kokemusta on saatu eläkeläisjärjestöjen jäsenten osallisuudesta esimerkiksi vertaisliikkujina ja ryhmämuotoisten liikuntaharrastusten vetäjinä. Näitä hyviä käytäntöjä pitää kunnissa edistää. Myös sukupuolten väliseen tasa-arvoon kunnallisessa liikuntapolitiikassa on kiinnitettävä huomiota tukemalla molempia sukupuolia kiinnostavia liikuntapaikkoja ja harrastemahdollisuuksia ja toteuttamalla liikuntatoimessa sukupuolivaikutusten arviointeja. Kansalaisjärjestöjen toimintaedellytysten tukeminen edistää aktiivista kansalaisuutta, luo yhteisöllisyyttä ja lisää matalan kynnyksen toimintamahdollisuuksia. Kuntien suora ja välillinen tuki seuroille on elintärkeää ja edistää talkootyötä. Sillä ylläpidetään laajaa palvelutarjontaa. Lisäksi urheilutapahtumat tuovat paikkakunnalle elämää, tukevat aluetaloutta ja innostavat ihmisiä liikkumaan. Kuntien liikuntaan käyttämä noin 700 miljoonan euron rahoitus edistää terveyttä ja hyvinvointia. Voimavarat ovat kuitenkin rajalliset ja liikuntapaikkojen rakentaminen ja ylläpito kallista. Kaikkea ei siksi kannata kaikissa kunnissa järjestää ja toimintoja on priorisoitava. Kuntien välisellä yhteistyöllä on kustannusten hillinnän kannalta suuri merkitys. Yhteistyön avulla voidaan kalliimpiakin liikuntahankkeita toteuttaa kestävän kehityksen ja talouden kannalta järkevästi. Liikuntahankkeiden seudullinen suunnittelu on myös kuntien liikuntatoiminnassa oltava lähtökohtana. Liikuntajärjestöjen ja asukkaiden ottaminen mukaan vahvistaa kansalaislähtöistä toimintamallia. SDP haluaa:
|
Liikunta on pohjimmiltaan peruspalvelu, jolle kunta luo edellytyksiä. Asukas valitsee itselleen ja perheelleen sopivimman liikuntamuodon. Se voi olla vauva- tai vanhusliikuntaa, yleisseuratoimintaa, kilpailutavoitteista lajiharjoittelua tai vain kävelyä lähipuistossa. Tärkeintä on asukkaan liikunnasta saama nautinto ja hyöty terveyteensä.