EK:n Antti Herlin. Peilikauppaan, mars mars!
Torstai 25.1.2007
Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n puheenjohtaja Antti Herlinin mielipiteitä käsittelevä uutinen torstaisessa Länsi-Suomessa nosti allekirjoittaneen karvat siinä määrin pystyyn, että meikäläinenkin päätti pitkästä aikaa tarttua kynänpätkään. Kyseisessä uutisessa Herlin kertoo olevansa huolissaan kilpailukyvyn turvaamisesta ja kilpailuympäristön muutoksesta ja hänen mukaansa tuon muutoksen nopeus vaatii nyt pitkään hyllyllä olleiden keinojen ottamista käyttöön.
Näytä lisää
Allekirjoittanut tulkitsee, että Herlin tarkoittaa noilla pitkään hyllyllä olleilla keinoilla Matti Vanhasen Esko Ahon porvarihallituksen aikana ajamaa työreformiasiaa, jolla pienyrityksistä olisi käytännössä tehty työmarkkinalainsäädännön ja sopimustoiminnan tax-free-aluetta. EK:n metkut tuntien Herlin tarkoittanee myös Kokoomuksen jatkuvasti esiintuomaa ”piilotyöreformia”, jolla Kokoomus painottaa sopimusoikeuden siirtämistä yhä enemmän työpaikkatasolle ja näin ollen sopimusoikeuden kaventamista. Nokkelina sanantaitajina porvarit kutsuvat tätä ”joustavaksi työmarkkinaksi suhdanteiden mukaan sovellettavaksi”, käytännössä siis työntekijöiden alistamista isäntävallan alle kokonaan. Herlin haluaa ilmeisesti täysin tarkoituksenhakuisesti unohtaa faktat, joilla Suomi nostettiin Esko Ahon porvarihallituksen aiheuttamasta lamasta sosialidemokraattien johdolla nopeasti maailman kilpailukykyisemmäksi maaksi. Tuossa tehtävässä ay-liikkeellä on maltillisten tulosopimusten puolestapuhujana ollut poliittisen työväenliikkeen ohella oma merkityksellinen roolinsa. Herlin tietenkin kyseenalaistaa maltilliset tulosopimukset väittämällä, että työvoimakustannusten kasvu olisi jo toistakymmentä vuotta ollut korkeampi kuin kilpailijamaissa. Tässäkin asiassa Herlin viittaa isäntävallan lisäämiseen kohdistamalla toiveensa poliittisten päättäjien kautta seuraavaan hallitukseen. Herlinin keinovalikoimaan kuuluisi uutisen mukaan myös ansiotulojen marginaaliveron alentaminen. Tuolla Herlin oikeasti tarkoittanee tulonjaon vääristämistä hyväosaisten eduksi. Allekirjoittanut puolestaan lähtee siitä, että väestökehityksen ollessa negatiivinen tuollaiseen eriarvoisuuden tietoiseen kasvattamiseen ei todellakaan ole varaa ryhtyä, turvataanhan hyvinvointipalvelut nimenomaan juuri verovaroilla. Väestön ikääntyessä tosin hyvinvointipalveluiden tuottamiseen vaadittavat henkilöresurssit kuihtuvat olemattomiin, joka puolestaan kasvattaa yksityisen sektorin hyvinvointivastuuta. Tätäkin asiaa Herlin katsoo omalla tavallaan. Hän vaatii, että yritysten sukupolvenvaihdosta on helpotettava. Taas siis viittaus isäntävallan lisäämiseen. Suurten ikäluokkien jäädessä eläkkeelle huoltosuhde yhteiskunnassa vääristyy eli työntekijöitä siirtyy eläkkeelle enemmän, kuin niitä on sinne saatavana. Yritysten pitäisikin eläkeputken tarjoamisen sijaan kiireen vilkkaa alkaa tosissaan pohtia keinoja, joilla työntekijät saataisiin jatkamaan työssään pidempään. Loppukaneettina voitaneen todeta vanha viisaus, että hyvinvointi syntyy työstä. Herlinin mielipiteistä huolimatta suomalainen palkansaaja ei seuraavissa vaaleissa kuitenkaan ole höynäytettävissä. Demarina rohkenenkin puolustaa tehtyä politiikkaa. Onhan sosialidemokraattien jo kolme kautta kestänyt yhtäjaksoinen hallitusvastuu tuottanut laman korvista elvytettyyn maahan hallitusohjelman tavoitteen mukaisesti lähes 100 000 uutta työpaikkaa. Tuon tavoitteen onnistumista ei ole pystynyt lannistamaan edes hyvin menestyvissä yrityksissä voittojen maksimointiin tähdänneet joukkoirtisanomiset. Jari Mäki-Korte
|
