Suomen ammattiliittojen solidaarisuuskeskus SASK ry juhli noin viikko sitten 25-vuotista toimintaansa. Yhdistyksen perustamiskirjassa todetaan, että yhdistyksen tarkoituksena on ylläpitää ja kehittää ammattiyhdistysliikkeen solidaarisuustoimintaa, joka suuntautuu erityisesti kehitysmaiden ja niiden ammattiyhdistysliikkeen auttamiseksi ja vahvistamiseksi.  

Olen ylpeä siitä, että SASK ry:n perustajat olivat jo neljännesvuosisata sitten kaukonäköisiä ja uskoivat asiaansa. Talous on globaalistunut ja kehittyvien maiden työntekijöiden ongelmat ovat kirjaimellisesti myös meidän ongelmiamme, kun suomalaisten työpaikat siirtyvät globaalimpaan ympäristöön ja kiinnostus eettiseen kuluttamiseen kasvaa.  

On hienoa, että SASK ry:n perustaneet ammattijärjestöt aavistivat edessä olevan maailmanlaajuinen työmarkkinoiden muutos, joka tulisi vaatimaan ammattiyhdistysliikkeeltä kansainvälisen verkostonsa tiivistämistä sekä erityisesti sen heikoimpien lenkkien vahvistamista. On siis perusteltua sanoa, että Angolassa puun juurelta liikkeelle lähtenyt kehitysyhteistyö on vajaassa kolmessakymmenessä vuodessa kasvanut kaikki mantereet kattavaksi yhteistyöverkostoksi ja kuitenkin perusajatus on koko ajan säilynyt samana.  

SASK ry:n 25-vuotisjuhlassa 4.11. puhunut tasavallan presidentti Tarja Halonen totesi, että periaatteet, joiden varaan SASK aikanaan perustettiin, ovat tulleet entistä ajankohtaisemmiksi. Hän totesi myös kansakuntien yhteisen pyrkimyksen korjata globaalia sosiaalista epäoikeudenmukaisuutta olevan kirjattu YK:n vuosituhattavoitteisiin. Samaan tähtäävät kansainvälisen työjärjestö ILO:n globalisaation sosiaalisia ulottuvuuksia pohtineen komission suositukset. Vahvistamalla kehittyvien maiden demokraattista ammattiyhdistysliikettä SASK luo omalta osaltaan edellytyksiä suositusten toteutumiselle.  

Myös allekirjoittaneelle tarjoutuu viikon kuluttua mahdollisuus omalta osaltaan olla mukana rakentamassa ammattiyhdistysliikkeen kansainvälistä verkostoa, kun matkustan SASK ry:n talkoomatkalle Uruguayhin, jossa sikäläiset ammattiliitot ovat saaneet esimakua globalisaation vaikutuksista kansalliseen työelämään.  

Kuten muutaman vuoden takaisesta uutisoinnista muistatte, oli Uruguayn Fray Bentosiin rakennettu Metsä-Botnian sellutehdas ja sitä koskeva kiista Uruguayn ja Argentiinan välisen joen saastuttamisesta aikanaan näyttävästi esillä myös suomalaisissa tiedotusvälineissä. Muodollisesti Argentiinan ja Uruguayn erimielisyys koski maiden rajajokea, jota tehdas argentiinalaisaktivistien mielestä saastutti, mutta
tosiasiassa asialla tehtiin Argentiinan sisäpolitiikkaa.  

Tällä hetkellä talkoomatkasuunnitelmamme näyttäisi siltä, että pääsemme vierailemaan myös kyseisessä tehtaassa ja paperimiehenä ajatus vierailusta lämmittää kovasti. On muun muassa mielenkiintoista perehtyä vapaakauppa-alueiden motiiveihin. Kun tehdasta rakennettiin, Uruguaylaiset katsoivat, että vapaakauppaoikeudet parantaisivat myös heidän kansallisia asemiaan. Mitenkähän asia todellisuudessa on?    

SASK ry:n näkökannalta katsoen yksi motiivi tällaisten talkoomatkojen järjestämiselle voisi olla juuri vaikkapa se, että on suomalaisittain vastuullista seurata suomalaisen pääoman jalanjäljissä sinne, missä pääomien eteen kulloisenkin isäntämaan palkansaajat ovat työpanoksensa myyneet. Ehkäpä voimme näin olla vahvistamassa omien ammattiliittojemme sisarjärjestöjen verkostoja paremman huomisen rakentamisessa. Samalla olemme osaltamme torjumassa maapalloistumisen kielteisiä vaikutuksia isäntämaan palkansaajien arjessa.  Kehittyvien maiden ay-liikettä vahvistamalla olemme myös luomassa edellytyksiä kansainvälisen työjärjestö ILO:n suositusten toteutumiselle. Kestävin tapa vähentää köyhyyttä on ihmisarvoinen työ, josta maksetaan elämiseen riittävä palkka. Toteutukoon tuo tavoite myös tulevan isäntämaamme palkansaajille.  

SASK ry:n talkoomatkalaisille on avattu Nenäpäivän lahjoitussivuille oma lahjoitustiimi. Haastan lopuksi kaikki mukaan keräykseen tämän Työmaana maailma-tiimimme kautta. Lahjoitussivu löytyy netistä osoitteesta http://nenapaiva.fi/lahjoitustiimit/tiimit/tyomaana-maailma. 

Jari Mäki-Korte