Jouko Aitonurmi: Teollisuusalojen toimintaedellytykset turvattava

SAK:n valtuustolle torstaina Kiljavalla puhunut UPM:n Rauman tehtaan pääluottamusmies Jouko Aitonurmen mukaan Paperiliitto on tehnyt aloitteen liittyen energiapolitiikkaan Suomessa. Paperiliitto edellyttää, että SAK yhdessä muiden palkansaajien keskusjärjestöjen kanssa vaikuttaisi kaikin tavoin hallituksen nykylinjauksiin ja tulevaan hallitusohjelmaan metsäteollisuuden ja muiden teollisuuden alojen toimintamahdollisuuksien varmistamiseksi Suomessa niin, että niiden kilpailukykyä ei kansallisilla päätöksillä ja lisämaksuilla heikennettäisi. 

– Pitää muistaa, että vaikka suoraan paperiteollisuudessa onkin vain alle 18 000 työntekijää, metsäklusterin kokonaistyöllistävä vaikutus on noin 200 000 työntekijää. Sen kautta palveluiden ja julkisen sektorin työllistävä vaikutus on arvioiden mukaan kokonaisuudessaan jopa 500 000 työntekijää, laskee Aitonurmi.  

– Kun siihen otetaan mukaan kaikki muu energiaintensiivinen teollisuustuotanto, ollaan jo alueella, joka koskee useampaa meistä kuin uskommekaan. Kysymys ei ole nyt työsuhteen ehdoista, vaan työllisyydestä Suomessa.  

Aitonurmi muistuttaa, että elintason kasvu ja hyvinvointivaltiomme rahoitus perustuu suurelta osin vientitulojen ja talouden jatkuvaan kasvuun.  

– Tätä selkärankaa ei saa rikottaa: Investoinnit paperi- ja muuhun energiaintensiiviseen teollisuuteen ovat tällä hetkellä alhaisella tasolla ja jos näin jatkuu, tehtaat kuluvat loppuun ja pitkällä juoksulla se johtaa vientiteollisuutemme alasajoon.  

– Jo nyt teollisuuden korjaus- ja uudelleenrakennusinvestoinnit ovat huolestuttavan vähäisiä saati, että rakennettaisiin kokonaan uusia laitoksia. Tästä olen ja meidän kaikkien pitää olla huolissamme.  

Aitonurmi jyrisee, että uutta korvaavaa teollisuutta ei noin vaan synnytetä.  

– Jo olemassa olevan teollisuuden kehittäminen vaatii aikaa ja myös paljon rahaa. Suomeen suunnitellut biodieselhankkeet ovat hyvä esimerkki uudesta teollisuuden kehitystyötä ja kansallisilla päätöksillä pitää turvata, että ne myös tehdään Suomeen.  

Hän muistuttaa vientimme kulkevan pitkälti laivoilla Eurooppaan ja muuallekin, mutta Aitonurmen mukaan kohtuuhintainen energian saatavuus on kompensoinut sitä välimatkaa, joka meillä on vientiteollisuudessa muihin maihin verrattuna.  

– Metalliteollisuudessa on tuoteryhmiä, joiden loppuhinnasta peräti 40 prosenttia on sähköenergiasta johtuvia.  

– Pitää myös muistaa ympäristönäkökulma. Suomessa teollisuudessa toimitaan ympäristönäkökulma huomioiden. Meidän pitää vastata myös siitä, että toimintaa ei siirretä maihin, joissa näin ei ole. Huomion arvoista on myös se, että Suomen uusituvasta energiantuotannosta vastaa valtaosin metsäteollisuus, eli noin 70 prosenttia.  

Aitonurmi tuomitsee, että nyt suomalaista energiapolitiikkaa kuitenkin muovataan kokeilun kautta, suuntaan, joka saattaa johtaa teollisuutta pois Suomesta. Lisäksi energiankäyttäjistä kotitaloudet joutuvat maksamaan perusenergiastaan enenevässä määrin ja se on pois varsinkin pieni- ja keskituloisten ihmisten arjesta.  

– Maassamme tehdään nyt linjauksia ja päätöksiä, joiden kautta työllisyys heikkenee ja johtaa vientitulojen laskuun. Kaikki tämä on pois meidän hyvinvointivaltion rahoituksesta. 

Jari Mäki-Korte