Uusi Aika-lehti 30.12.2011: Uruguayssa etsitään keinoja työntekijöiden järjestäytymisen lisäämiseen

Raumalainen paperimies ja ay-aktiivi, Jari Mäki-Korte oli marras-joulukuussa kahdentoista muun talkoolaisen kanssa Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskuksen (SASK) työleirillä Uruguayssa. Työn tekeminen ei kuitenkaan muodostunut matkan päätarkoitukseksi, vaan solidaarisuuden osoittaminen paikallisille työläisille.

- Ensimmäiset kolme viikkoa maalasimme paikallisten veljesjärjestöjen aluetoimistoja ja kiersimme vierailulla ammattiliitoissa. Kyllä se maalaaminenkin 35 asteen lämmössä työstä kävi, kertoo Mäki-Korte.

Vuonna 1985 sotilasdiktatuurista vapautumisesta suuren vaikutuksen voi osoittaa ammattiyhdistysliikkeelle, jonka jäsenet elivät diktatuurin aikana vainon alaisena. Vaikka ammattiyhdistysliikkeellä oli vallanvaihdossa merkittävä osuus, ei järjestäytymisaste ole vielä noussut 30-35 prosenttia korkeammaksi.

- Kovasti he kyselivät keinoja järjestäytymisasteen nostamiseen.

Mäki-Korte kertoo sikäläisellä paperiosastolla olevan linja-auto, jolla jäsenet viedään maksutta tehtaalle, mutta tämäkään porkkana ei ole kaikkia vakuuttanut jäsenyyden hyödyistä. 

- Suuremmissa tehtaissa järjestäytymisaste on korkeampi, mutta esimerkiksi metsureissa riittää töitä. Ei niitä kaikkia kukaan tiedäkään, kun asuvat teltoissaan.

Ryhmä pääsi esiin hyvin myös paikallisissa tiedotusvälineissä. Televisio, radio ja lehdet kävivät heitä haastattelemassa. Tätä kautta he pääsivät osoittamaan myös solidaarisuutta lopettamassa olevan tekstiilitehtaan työläisille. Israelilaisomisteinen tehdas oli käytännössä konkurssitilassa ja työläiset halusivat ottaa velat ja tehtaan itselleen. 

- Me opettelimme espanjaksi työläisten vaatimukset, saada tehdas työläisten perustaman osuuskunnan haltuun. Tällä tavoin heidän pyrkimyksensä pääsivät ainakin julkisuuteen.

Sitä Mäki-Korte ei tiedä, oliko julkisuuteen tulemisella vaikutuksia. Hän kertoo ryhmän saaneen lämpimän vastaanoton kaikkialle, mihin he menivät.

- Naudanlihaa syötiin niin paljon, että tuli korvistakin ulos. Ei tee vähään aikaan naudanlihaa mieli, kuvaa Mäki-Korte.

Paperimiehenä Mäki-Kortetta kiinnosti erityisesti paikallinen paperiteollisuus. Vierailu onnistuikin, aikanaan Argentiinan kanssa kiistoja aiheuttaneelle, Botnian rakentamalle sellutehtaalle, joka nyt kuuluu UPM:n omistukseen.

Mäki-Korte kertoo UPM:n tehtaan työntekijöiden olevan tyytyväisiä työolioihinsa ja palkatkin ovat paikallisia tehtaita huomattavasi paremmat.

- Samalla tavoin siellä tehtiin töitä, kuin Suomessakin, eikä tuotannon siirtäminen Etelä-Amerikkaan palkoista johdu, vaan nopeakasvuisesta eukalyptuspuusta, selluloosan raaka-aineesta.

He pääsivät tutustumaan myös 175-vuotiaaseen, pieneen Pamerin paperitehtaaseen Mercedeksessä. Yrityksellä on pehmopaperi- ja kartonkituotantoa. Nämä osastot työllistävät 320 henkilöä. Siellä Mäki-Korte kuvaa koneiden olevan kuin huonosti hoidetusta museosta. 

- Siellä korostimme erityisesti työturvallisuuden merkitystä. Suomalaisissa tehtaissa vierailijoita ei olisi päästetty lainkaan niin huolimattomasti hoidettuihin paikkoihin. Tehtaalla oli paljon vakavia työturvallisuuspuutteita, mm. paljon kiinni jämähtänyttä paperikuitua kaiteissa ja koneissakin, reikiä lattioissa, ihmisenmentäviä ja pienempiä sekä useita korkealta putoamisvaaran paikkoja. 

Uruguayn paperiliitolla FOPCUlla on kahdeksan ammattiosastoa, yksi per paperitehdas. Pamerin osaston puheenjohtaja toimii samalla liittosihteerinä, mutta osallistuu samalla suomalaisen työosaston luottamusmiehen tavoin työntekoon tehtaalla.

Uruguayn ammattiliittojen keskusjärjestö PIT-CNT:n ansiosta maan työlainsäädäntö ja ammattiyhdistysliikkeen neuvotteluasema Uruguayssa on muuhun Latinalaiseen Amerikkaan verrattuna poikkeuksellisen hyvä.   

Uruguayssa palkansaajien asiat ovat viime vuosina merkittävästi parantuneet. Maan nykyisen vasemmistolaisen hallituksen myötävaikutuksella maassa on viime vuosina pystytty toteuttamaan merkittäviä lainsäädännöllisiä uudistuksia, joilla maan palkansaajien olot ovat kohentuneet entiselleen. 

Uruguayssa on kolmikantainen sopimusjärjestelmä sekä työehtosopimuslainsäädäntö, joka neuvottelukulttuureineen muistuttaa paljolti Suomen vastaavaa. Sotilasdiktatuurin aikaan maasta lähti parempien olojen perässä pois useita tuhansia ihmisiä, mutta nykypäivän Uruguayn työttömyysprosentti on alhainen. 

Tekstin on kirjoittanut Uuden Ajan toimittaja Jouko Veijonaho

Artikkeli on julkaistu Uudessa Ajassa 30.12.2011